HISTORIAA

MITEN HAAPASAARET JA HIIRET JOUTUIVAT ASUMAAN YLLÄPPÄÄHÄN?

Pyhäjärven pitäjä oli lahjoitusmaa-aluetta jo 1600-luvulta lähtien. Talonpojat olivat Hovin herran alustalaisia ja tekivät päivätöitä hovin mailla. Laatokan rantakylät kuuluivat Vernitsan Hovin piiriin. Vernitsan kylä sijaitsee Laatokan rannalla Sortanlahden ja Ylläppään välillä. Kirkonkirjoissa Ylläppää kuuluu Yläjärven suureen kylään.

Yrjö Hiiren mainitaan syntyneen Yläjärvellä v. 1829. Yrjön perhe asui todennäköisesti Ylläppäässä. Heikki Yrjönpoika Hiiri meni naimisiin v. 1848 Vappu Pärssisen kanssa Pyhäkylästä. Perheen seitsemästä lapsesta jäi eloon vain kaksi tytärtä, Riitta ja Katri. Isä Heikki muutti kahden tyttärensä ja vaimonsa kanssa Vernitsan hoviin rengiksi. Heikki Hiiren vaimo Vappu kuoli 1894. Heikki Yrjönpoika Hiiren toisen aviopuolison nimi oli Vappu Henttonen. Uudesta aviosta syntyi poika Heikki Aleksanteri Hiiri. Heikki Yrjönpoika Hiiren lapsista Katri meni naimisiin Vernitsan hovin rengin Simo Taavetinpoika Haapsaaren kanssa v. 1878. Heille syntyi yhdeksän lasta: Agneta 1879, Vappu 1881, Heikki 1882, Vappu Josefina 1885, Lyydia 1888, Helena 1889, Iida Alina 1892, Matilda Maria 1895 ja Toivo Rafael 1898.

Kun Heikki Yrjönpoika Hiiri oli palvellut hyvin Vernitsan hovissa, hän sai luvan siirtyä asumaan perheineen entiseen kotikyläänsä. Heikki Yrjönpoika Hiiri sai hallintaansa koko Ylläppään niemen metsineen ja peltoineen n. 200 ha. Tämä tapahtui v. 1887. Myöhemmin valtion suorittamassa isojaossa Heikki Yrjönpoika Hiiren hallinnassa olevasta alasta annettiin puolet Kiisken perheelle. Heikki Aleksanteri Hiiri meni naimisiin v. 1919 Anna-Maria Kiisken kanssa. Haapasaarien perhe oli kasvanut suureksi. Oli katsottu tarpeelliseksi Haapasaarien ja Hiirien siirtyä eri ruokakuntiin. Hiirien alkuperäinen talo oli purettu ja talon hirsistä osittain tehtiin uusi talo.

Haapasaarille valmistui uusi talo 1924 lähelle entistä palanutta taloa. Toivo Rafael Haapasaari meni naimisiin vuonna 1922 Anna-Liisa Ukkosen kanssa. Kun hänen perheensä kasvoi suureksi, rakensi hän perheelleen oman talon peltoaukean läntiseen päähän v. 1932.

Näin Ylläppään keskeisellä peltoaukealla oli kolme taloa, joissa kahdessa oli Haapasaarelaisia ja yhdessä Hiiriä.

Simo Haapasaaren lapsista oli 1930-luvulla Ylläppäässä enää jäljellä Toivo ja hänen perheensä sekä Heikin perhe. Heikkihän itse hukkui jo 1925. Simon ja Katrin tyttäret olivat avioituneet yksi kerrallaan muualle.

Miksi Ylläppään Haapsaaret ovat kirjoittaneet nimensä muotoon Haapasaari, johtuu opettaja Kaarlo Koivusalon (Vappu Josefiinan puoliso) oman kertoman mukaan siitä, että hän kerran kirkkoherranvirastossa käydessään mainitsi rovastille, että Haapsaari on karjalaista murteellista muotoa. Sen pitäisi olla suomenkielellä Haapasaari. Rovasti oli ollut samaa mieltä ja lupasi kirjoittaa kirkonkirjoihin siitä lähtien Haapasaari. Niin sitten tehtiinkin.

Em. historia on koottu opetusneuvos Aulis Koivusalon kokoamasta kirjasta Vpl Pyhäjärven Ylläppään Haapasaarien Sukukirjasta.